Aihearkisto: Turvallisuus

Kokonaisturvallisuuden tila

Tässä ihan pakollisena puuhana tulee seurattua muidenkin vaalityötä ja argumentointia. 

Hämmästyttää se, että kuinka moni ehdokas on turvallisuuden asialla. Ehkäpä tuleva eduskunta on parempi kuin mennyt, jossa leikattiin kokonaisturvallisuudesta runsaasti – lasten ja aikuisten koulutuksesta, ihmisten hoivasta, hoidosta ja huollosta, sisäisestä, rajavalvonnasta ja ulkoisesta turvallisuudesta, vain muutama juustohöylän kohde mainittuna.

Minä haluan todella, että turvallisuuden kokonaiskuva on tärkeä ohjaava tekijä päätöksissä. Poliisien määrä on yksi tekijä ja heitä tulee olla enemmän, mutta samoin koko perusturvallisuuteen liittyvien ihmisten kohdalla – prosessien pitää toimia.

Yhteiskunnan tulee keskittää tarpeeksi resursseja perustoimintaansa, sen rahoitus voidaan toteuttaa kohdennetuilla leikkauksilla sellaisille alueille, jotka eivät ole yhteiskunnalle kriittisiä.

Sinä ja joukkoistamisesta

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta on jo vuonna 2012 tehnyt selvityksen demokratian joukkoistamisessa. Vuosina 2011-2015 tulevaisuusvaliokunnan edelläkävijän roolia ja näkemysvaltaa oli pyritty vahvistamaan hallituskaudella 2011 – 2015 keskittymällä suoraan demokratiaan, joukkoistamiseen, uuteen viestintään ja sosiaalisen median hyödyntämiseen perinteisten toimintatapojen ohella. Onko muutosta kuitenkaan tapahtunut?

Tulevaisuusvaliokunnan mietinnön alkupuheessa kuvaillaan, kuinka joukkoistaminen on kuin sateenvarjo, jonka alle mahtuu kirjo erilaisia toteutuskeinoja. Kansalaiset voidaan kutsua ideoimaan, keskustelemaan, kehittämään ja toteuttamaan päätöksiä, jotka aiemmin ovat olleet valikoidun päättäjä- ja asiantuntijaeliitin kotikenttää.

Kerron esimerkin poliisitoiminnasta ja joukkoistamisesta, jotta saat käsityksen, miksi kansanedustaja tarvitsee joukkoistamista,

Poliisi on aina käyttänyt eräänlaista joukkoistamista eli yleisön apua suorittaessaan tehtäviään. Tosin sitäei ole kutsuttu joukkoistamiseksi ja edes tunnistettu tätä. Jos ajatellaan Suomea, niin meillä on nyt noin 7200 poliisia virassa. Tämä on erään henkilöresurssien käytön laskutoimituksen mukaan noin hieman vain noin 100 poliisipartiota kentällä yhtä aikaa – koko Suomessa. Tästä syystä poliisi joutuu joukkoistamaan omaa toimintaansa yhteisölle, koska poliisit itse eivät voi kaikkea havaita eikä puuttua järjestyshäiriöihin tai rikoksiin ilman ihmisten ilmoituksia edes välttävästi.

Lisää poliisin tekemästä työstä, poliisin joukkoistamista tapahtuu ennen järjestyshäiriötä tai rikosta, pyydetään valvonnan tarpeesta tietoja yhteisön asukkailta. Joukkoistaminen ilmenee myös järjestyshäiriön tai rikoksen tapahtuessa poliisille tulee siitä ilmoitus hätäkeskuksen kautta. Rikoksen tapahduttua poliisi kerää silminnäkijöiltä tietoja rikokseen liittyvistä havainnoista tai tuntomerkkejä rikoksen tekijöistä. Poliisi voi, tiukasti määriteltynä, hakea pakosalla olevaa rikoksentekijää julkisella kuvallisella etsintäkuulutuksella. Interpol on käyttänyt lapsipornotutkinnassa jo laajasti joukkoistaimista hyödykseen esimerkiksi kuvien taustojen tunnistamisessa ja tästä on hyviä kokemuksia.

Tästä samasta asiasta on kyse, kansanedustajia on 200 henkeä eduskunnassa ja he tarvitsevat samalla tavalla kuin poliisiorganisaatio, jatkuvaa tietoa siitä, miten heidän ympärillään halutaan yhteiskuntaa kehittää. Neljän vuoden sykli ei enää riitä, vihjeiden ja havaintojen tulee saavuttaa kohteensa joka päivä. Ja näiden tulee olla velvoittavia.

Tilanne on nyt vuonna 2019 yhä huono, poliittisen päätöksenteon prosesseja ei ole avattu, päätökset tehdään edelleen kabineteissa ja neuvotteluhuoneissa pienissä piireissä tehtäviä päätöksiä. EN voi olla mainitsematta SOTE-kokonaisuutta, vielä ennen romuttumistaan se oli ainoa hyvä ja toimiva ratkaisu, mutta nyt mikään puolue ei enää pidä tuota mallia hyvänä. Tämän haluan muuttaa ja siksi minäkin olen Liike Nyt-yhteisön kansanedustajaehdokkaana.

“Suomalaista demokratiaa tulee kehittää nykyaikaisen digitalisaation mahdollistamilla tavoilla; nettiäänestyksillä, live-keskusteluilla, edustajien tapaamisilla, ja muilla digitaalisten innovaatioiden etsinnällä. Tapa, jolla päätöksiä tehdään, tulee olla tätä päivää ja teknologiaa.” – Lainaus kotisivuiltani jukkakarhu.fi

Sisäinen turvallisuus ja poliisi

Suomen sisällä turvallisuuden hoitaa poliisi. Poliisille kuuluvat asiat hoidetaan sillä henkilömäärällä joka on käytettävissä.

Kun käymme ulkomailla, huomaamme useissa maissa olevan erilaisia poliisiyksiköitä. On santarmeja, kaupungin poliiseja, satama poliiseja ja kansallisia poliiseja tai finassipoliiseja. Suomessa nämä kaikki asiat kuuluvat saman ja yhden kansallisen ja valtion rahoittaman poliisin hoidettavaksi. AIkaisemmin Suomessa oli kaupunkien rahoittamien poliisilaitoksien ja valtion rahoittamien nimismiespiirien poliiseja.

Ulkomailla tekee sen havainnon, että usein poliiseilla on siistit univormut ja he eivät näytä tekevän yhtään mitään, ainoastaan ehkä seisovat yleisöjoukossa ja katselevat tai keskustelevat ihmisten kanssa. Suomessa tätä yleis- tai erityisvalvontaa tehdään huomattavasti vähemmän, koska työ aika ohjautuu tehtävien painosta ja tarpeesta hälytystehtävien hoitamiseen sekä rikostutkintaan.

Jotta Suomessa poliisi pystyisi hoitamaan tehtävänsä suomalaisella tavalla kansalaisten vaatimuksien edellyttämällä tavalla, pitäisi meillä olla enemmän poliiseja, tätä ei kukaan ole kiistänyt enää moniin vuosiin.

Kun itse aloitin poliisityöt vuonna 1981, silloin kaikki tehtävät pyrittiin ja melko usein voitiin hoitaa, oli sitten kyse rikostutkinnasta tai hälytystehtävistä. Toki ns. pimeät jutut, joissa ei ole mitään tietoa rikoksen tekijästä, jäivät usein selvittämättä, mutta niitä pyrittiin selvittämään.

Meillä Suomessa turvallisuuden ylläpitäminen on yhä suuremmassa määrin siirtynyt yksityiselle turvallisuusalalle eli vartioimisliikkeille. Vartioimisliikkeiden järjestyksenvalvojia toimii jo lain mukaan poliisin tai rajavartiolaitoksen avuksi asetettuna esimerkiksi kauppakeskuksissa ja lentoasemilla sekä vastaavissa paikoissa. Näissä tehtävissä on kyse järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisestä.

Nyt on poliittisen päätöksen paikka, haluaako valtio ylläpitää Suomessa riittävän vahvaa poliisivoimaa, että se pystyy uskottavasti ja todella selviytymään muuttuvan turvallisuusympäristön ja kansalaisten vaatimuksista? Jos ei, niin onko tällöin syytä tutkia järjestyksenvalvojien toimialueen laajentamista myös kunnan tehtäviin sekä siinä yhteydessä myös kunnallisen yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisessä? Kunta on kuitenkin lähellä kansalaisia ja se voisi ohjata päätöksiä paremmin kuin etäinen keskushallinto tai eduskunta. Nyt kunta voi myös palkata vartijoita tai järjestyksenvalvojia, mutta silloin ei voi olla kyse yleisestä järjestyksestä, joka kuuluu vain poliisille.

Puolue-edustaja vai kansanedustaja

Ehdokasjulkaisutilaisuus Liike Nyt -toimistolla

Kumpaa sinä haluaisit äänestää? Kun nyt kuuntelee uutisia eduskunnasta ja sen ryhmäkurista sekä vihoviimein kokousteknisistä tempuista valiokunnassa, niin en voi olla tulematta siihen johtopäätökseen, että salissa istuu valtaosaltaan puolue-edustajia, vaikka siellä pitäisi istua kansanedustajia.

Jotta puolue-edustaja menestyisi ja voisi hyvin sekä saisi parempia tehtäviä ja muita vastuita puolueeltaan, niin hänen täytyy noudattaa puoluejohtajan sekä ryhmän päätöksiä esille tuleviin asioihin, vaikka se olisi hänen ja hänen kannattajiensa kannan vastainen. Ja jos puolue-edustaja haluaa asettua uudelleen ehdolle, hänen tulee olla nöyrä ja suostuvainen puolue-elimille, jotta hänet asetetaan ehdolle

Liike Nyt -kansanedustajaehdokkaat keräävät kukin omat valitsijayhdistyksensä kannattajat, vähintään 100 henkeä, joten heillä on jo kannatusta. Puolueet asettavat omilla päätöksillään omat ehdokkaansa, näiden puolue-ehdokkaiden ei tarvitse vakuuttaa kuin puolueensa johtajat päästäkseen ehdokasluetteloon.

Ja Liike Nyt -yhteisön edustajat sitoutuvat vain kahteen kauteen, heistä ei tule poliitikkoja. Ja emme ole puolue, olemme yhteisö ja yhdistys! Me kaikki Liike Nyt kansanedustajaehdokkaat olemme ja haluamme olla oman alamme asiantuntijoita, jotka haluamme antaa oman alamme asiantuntemusta yhteisten asioiden hoitoon.

Liike Nyt -yhteisö haluaa muuttaa poliittisen päätöksenteon tapaa, hajottaa Hyvä Veli -verkostoa ja tuoda ihmisille kuukausittain tapahtuvan vaikuttamisen eduskunnassa tehtäviin päätöksiin internetin kautta tehtävillä kyselyillä.

Minulle tärkeää on turvallisuus, koska olen entinen poliisi, olen nähnyt 37 vuotta kestäneen työni kautta sen, että turvallisuusympäristö on muuttunut. Haluan ajaa sitä, että jokaisella on oikeus henkilökohtaiseen taloudelliseen, henkiseen ja fyysiseen turvallisuuteen.

Ihmisen elämänaikainen kehittäminen

Olen omasta mielestäni hyvä esimerkki koko työuran ja elämän aikaisesta itsensä kehittämisestä.

Poliisin urani alkoi viiden kuukauden lyhyellä poliisikokelaskurssilla Tampereen poliisikurssikeskuksessa, jossa poliisin perustutkinnosta on myöhemmin tullut kolmivuotinen Poliisiammattikorkeakoulu. Virkaurallani kouluttauduin monille erikoisaloille, joista tässä nyt voisi mainita pommiterrorin torjunnan, siviilimoottoripyöräpoliisin tehtäviä, huumerikostorjunta, tarkkailutehtävän, rikostiedustelun sekä analytiikan. Poliisin työ on hyvin monipuolista ja siitä voi lähes jokainen löytää itselleen sopivan erityisalan, kunhan poliisin perustyö on koettu ja hallinnassa.

Poliisin työn on ollut jatkuvaa kehittymistä, koska yhteiskunta on kehittynyt ja lainsäädäntö on muuttunut itsenäisyyden alun Suomen vanhoista pykälistä EU-ajan Suomeen perusoikeus- ja ihmisoikeussopimusten mukaiseksi. Virkaurallani on poliisityö muuttunut reinikaismaisesta ristiriitojen sovittelusta muotomääräisempään suuntaan. Toisaalta muutos on ollut hyvä, toisaalta taas jonkinlainen ihmisläheisyys on kadonnut.

Siitä elämänkestävästä opiskelusta – virkauran aikana ryhdyin poliisityön ohella iltaopiskelemaan +50-ikäisenä tietotekniikkaa, ohjelmistotuotantoa. Kyse oli Omnia datanomilinjasta, josta lopulta valmistuinkin, vaikka muut aktiviteetit toivat vielä lisähaastetta.

Muut aktiviteetit olivat siis omakotitalon rakentamista, johon piti taas opiskella lisää ”vanhoilla” päivillä. Olin joskus nuorempana päättänyt, että tuollaiseen oravanpyörään en koskaan lähde, kun olin seurannut tuttavieni rakennusprojektien stressitasojen sekä avioerotilastojen kasvatusta. No, talo on pystyssä, eikä avioeroa tullut sen aikana, koska olin jo eronnut edellisestä parisuhteestani. Emme olleet nykyisen vaimoni kanssa vielä avioliitossa, mutta nyt olemme, eikä rakennustyö ainakaan parisuhdetta haitannut, päin vastoin.

Olen opiskellut myös uutta jatkuvasti samalla kun olen tehnyt Euroopan yhteisön rahoittamissa ns. twinning-hankkeissa lainvalvontaviranomaisten kehitystyötä erilaisissa poliisi- ja lainvalvonta-aiheissa Jordaniassa, Kosovossa, Georgiassa ja Turkissa. Nämä ovat antaneet minulle, hyvän käsityksen siitä, mikä Suomessa on hyvää.

Niin, elämän aikainen opiskelu! Jäätyäni eläkkeelle rikospoliisihommista, ryhdyin opiskelemaan yksityisen turvallisuusalan perustutkintoa, jälleen Omniassa. Samalla ryhdyin toiminimiyrittäjäksi, jossa yhteydessä olen perehtynyt jälleen uuteen maailmaan, yrittämiseen.

Ja nyt siis olen perehtymässä kansanedustustyöhön, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Tässä aiheessa minusta ei tule ammattilaista – sen lupaan teille – mutta erittäin hyvä amatööri!

Ajankohtainen keskustelu turvallisuudesta

Viimeisinä päivinä on keskustelu yleisestä turvallisuudesta ja seksuaalirikoksista sekä näiden rikosten ennalta estämisestä on ollut asiallisempaa ja kiihkottomampaa. Toki siitä eräät puolueet taitavat tehdä vaaliasetta.

Ennalta ehkäiseminen on näin vakavissa henkilöä loukkaavissa rikoksista ehdottomasti paras keino yhteiskunnalle ja uhreille niistä selviytymiseen. Suomalainen pääasiallisesti kansainvälisesti kohtuullisen tasa-arvoisesti ajatteleva ja käyttäytyvä mies ei ole maailmalla vakio.

Tuoreita keskusteluja on värittänyt maahanmuuttajien ja aikaisempien turvapaikan saajien ulostulo siitä, että olemme odottaneet tässä suuressa vyöryssä tulleiden pakolaisten omaavan heti Suomeen saavuttuaan samanlaiset arvot kuin meillä on ollut. Kuitenkin Kanadaan paenneen 18 vuotiaan saudinaisen Rahaf Mohammed al-Qununin kommentit naisen asemasta Saudeissa ja irakilaisen Sirwa Farikin samansuuntaiset kommentit Irakista kertovat miesten arvoista naisia kohtaan näissä maissa. Omat kokemukseni Jordaniassa työskentelyn ajalta ovat samansuuntaisia, vaikkakin maa on länsimaistunut sekä havaintojen mukaan siellä yhteiskunta toimi edellä mainittuihin maihin verrattuna.

Turvapaikanhakijoiden taustojen selvittäminen ison turvapaikanhakija-aallon aikana oli Suomen viranomaisille mahdotonta. Käytettävissä oli ainoastaan kunkin oma kertomus, koska lähtömaista, pääosin Irakista, Syyriasta ja Afganistanista olisi ollut mahdotonta saada mitään tietoa maiden sekavan tilanteen takia. Toisaalta ei olisi edes asiallistakaan tiedustella turvapaikanhakijan kotimaasta viranomaisilta, että onko tämä ja tämä kohdannut teiltä sortoa tai kidusta, mikähän olisi vastaus tai mitä kävisi heidän omaisille? Siis Suomeen tuli suuri määrä turvapaikanhakijoita, pääosin yksinäisiä miehiä, joiden taustoista emme tienneet mitään, muuta kuin se, jonka he itse kertoivat, oli se sitten totta tai valhetta. Vertaisin työssäni poliisina tätä ilmiötä siihen, että meille oli Suomeen pudotettu iso määrä ihmisiä suoraa ilmasta, joista emme tiedä mitään, edes kansallisuus ei ole aina varma., ovat he kilttejä vai pahoja?

Ulkomailta Suomeen turvapaikan hakijana tai muuten tulleiden osuutta rikoksissa vertaillaan usein Suomen kansalaisten tekemiin rikoksiin. Minusta tämä vertailu on harhaanjohtava, koska yhteiskunta joutuu kestämään suomalaisten rikoksia, sillä he ovat täällä syntyneet ja tämä on heidän kotimaansa, eikä heitä täältä voida minnekään karkoittaa. Meiltä turvapaikan saaneiden osalta pitäisi vaatia parempaa käytöstä, koska me olemme halunneet heitä auttaa eikä heidän Suomessa oleminen ole tätä kautta syntymäoikeus tai meille velvoite. Ei auttavaa kättä tulisi purra, kädellä on oikeus loukkaantua siitä.

Poliitikko vai asiantuntija

Liikkeen ajatuksen mukaan sen ehdokkaat ovat oman alansa asiantuntijoita. Minulla on tarkoituksena se, että käytän oma aikaani ja osaamistani Suomen hyväksi – yritän tehdä vaikuttamisesta sellaista, että se kiinnostaa ihmisiä enemmän.

Kuten Liike kristallisoi, vain noin 6 prosenttia suomalaisista kuuluu puolueeseen, lopuille 94 prosentille Liike yrittää tarjota reitin vaikuttaa asioihin.

Tällaista liikkeen tarjoamaan vaikutustapaa on kaivattu Suomeen, viimeksi Tasavallan presidentti Niinistökin uudenvuoden puheessa hahmotteli uusia tapoja politiikaan tekemiseen

Ei, en ole lähtemässä poliitikoksi, olen ehdokkaana ja käytettävissä, mutta en aio politiikasta ammattia, eikä se kuulukaan Liikkeen ajatusmaailmaan, kansanedustajan tulisikin olla korkeintaan kaksi kautta tuoreen linjauksen mukaan.