Kaikki kirjoittajan Jukka Karhu artikkelit

Vaalityö on ohitse

Tänään lauantaina lopetimme Iso-Omenassa vaalityön kello 17.00, kun Liikkeen vuokrapaikan aika loppui.

Taakse on jäänyt monia keskusteluita ja monia paikkoja, joissa on tehty vaalityötä – Hanko, Tammisaari, Lohja, Nummela, Vihdin kirkonkylä, Kirkkonummi, Espoo, Järvenpää, Kerava ja Vantaa. Näissä monissa paikoissa vielä ja useita kertoja.

Ihmiset ovat olleet erittäin kiinnostuneita Liike Nyt -tavasta muuttaa poliittista päätöksen tekoa ottamalla ihmiset mukaan. Tapasin monta ihmistä, jotka totesivat äänestäneensä ennakkoon, mutta harmittelivat sitä kuultuaan Liike Nyt -vaihtoehdosta vasta liian myöhään.

Nyt on uupunut olo – paljon seisomista ja puhumista lähes päivittäin, on uuvuttavaa. Sen lisäksi some-työtä ja suunnittelua.

Esitteitä on jaettu yhteensä 7000 postilaatikoihin ja tuhannen verran tapaamisissa kädestä käteen.

Kiitoksia kaikille jotka olivat mukana prosessissa, mutta erityisesti Sinille, Paulalle ja Minnalle sekä Tonille. Ilman heitä en olisi jaksanut.

Olen tehnyt vaalityötä yhteiseksi hyväksi, koska sen koin tärkeäksi. Liike Nyt jatkuu, seuraavaksi ryhdytään luomaan kuntatasolle rakenteita.

Mitä Liike Nyt ja minä haluamme?

Liike Nyt ehdokkailla on ollut kova kampanja, koska me melkein kaikki olemme uusia ehdokastehtävässä. Paljon on tehty väärin itse kampanjan kanssa, yritys ja erehdys -menetelmällä.

Organisaatiossammekaan ei ole ollut monta ihmistä, joilla olisi ollut jotain kokemusta vaalityöstä.

Vaalityössä on käyty monen kanssa lävitse sitä Liike Nyt -ehdokkaiden tärkeintä tavoitetta, poliittisen päätöksen tekemisen muuttamista. Liike haluaa ottaa ihmiset mukaan päätöksentekoon myös vaalien välillä. Tämä on se tärkeä asia, ei Hyvä Veli -sopimuksia eikä sen mahdollistamia ”sulle mulle” -sopimuksia. Pois rakenteellinen korruptio ja suhmurointi.

Liike Nyt kansanedustajat istuvat vain korkeintaan kaksi kautta, joten heistä ei tule ammattipoliitikkoja, vaan ihmisten edustajia. Liike Nyt ei myöskään salli kansanedustajan olla kunnan tai kaupungin luottamustoimissa samaan aikaa, ettei muodostu vaarallisia toimiyhdistelmiä. Valtionyhtiöiden hallintoneuvostopaikat tulee jakaa asiantuntemuksen mukaan, eikä palkkiopaikoiksi poliitikoille.

Kokonaisturvallisuus tulee olla yhteiskunnan rahoituksessa ensisijainen. Lasten ja vanhusten tulee saada tarpeellinen ja ihmisarvoinen hoito ja hoiva. Oikeusjärjestyksen tulee taata ihmisille oikeuden toteutuminen, siihen tulee panostaa riittävästi. Poliisiin ja oikeuslaitoksen tulee olla riittävästi resurssointu, että saamme turvaa ja oikeutta. Ihmisillä tulee olla oikeus koulutukseen ja työhön.

Liike Nyt on arvokartan keskiössä, emme ole oikeistolainen emmekä vasemmistolainen arvomaailmaltamme.

Liike Nytin nettiparlamentti on Liikkeen vaikuttajista koostuva joukko tavallisia suomalaisia. Nettiparlamenttiin kuuluu tällä hetkellä noin 12 000 suomalaista. Nettiparlamentin jäsenet pääsevät osallistumaan Liike Nytin äänestyksiin ja vaikuttamaan suoraan Liike Nytin kansanedustajien äänestyspäätöksiin.

Tätä on Liike Nyt!

Liike haluaa toteutata uuden laista päätöksen tekoa, jotka perustuvat ihmisten kuulemiseen. Liikkeen arvomaailma on ihmisläheinen ja se perustuu ihmisestä välittämiseen sekä myös yrittämisen kannustamiseen.

Alla on Liike Nyt -tiekartta, joka meillä korvaa puolueissa olevan puolueohjelman.

Tässä videossa on Liike Nyt -perustajien muutamalla sanalla kuvaama ne syyt, miksi heistä kukin halusi uutta poliittista ajattelua edistää Liike Nyt -yhteisön kautta.

Miksi Liike Nyt perustettiin?

Seuraavassa videossa Hjallis Harkimo kyselee, onko seuraavat asiat oikein sinun mielestäsi. Minustakaan ne eivät ole oikein, jotain pitää tehdä ja muuttaa nämä asiat!

Onko se oikein?
Sulle valehdellaan!

Tässä Hjallis kuvaa hyvin niitä asioita, jotka ovat puolueissa väärin – rahankeruu, ryhmäkuri, puolueiden rikastuminen puoluetuella…

Tule mukaan Liike Nyt, tehdään muutosta!

Kokonaisturvallisuuden tila

Tässä ihan pakollisena puuhana tulee seurattua muidenkin vaalityötä ja argumentointia. 

Hämmästyttää se, että kuinka moni ehdokas on turvallisuuden asialla. Ehkäpä tuleva eduskunta on parempi kuin mennyt, jossa leikattiin kokonaisturvallisuudesta runsaasti – lasten ja aikuisten koulutuksesta, ihmisten hoivasta, hoidosta ja huollosta, sisäisestä, rajavalvonnasta ja ulkoisesta turvallisuudesta, vain muutama juustohöylän kohde mainittuna.

Minä haluan todella, että turvallisuuden kokonaiskuva on tärkeä ohjaava tekijä päätöksissä. Poliisien määrä on yksi tekijä ja heitä tulee olla enemmän, mutta samoin koko perusturvallisuuteen liittyvien ihmisten kohdalla – prosessien pitää toimia.

Yhteiskunnan tulee keskittää tarpeeksi resursseja perustoimintaansa, sen rahoitus voidaan toteuttaa kohdennetuilla leikkauksilla sellaisille alueille, jotka eivät ole yhteiskunnalle kriittisiä.

Suomen korruptio

Suomessa ei ole korruptiota Transparency Internationalin mukaan. Tulos on oikean suuntainen, sillä sellaista virkamiesten katukorruptiota, jossa raha vaihtaa omistajaa virkamiehen tehdessä halutun hallintopäätöksen rahaa vastaa tai poliisille maksetaan siitä, että jättää rikokseen puuttumatta.

Suomessa en poliisityötä tehdessä ole juurikaan kohdannut korruptiotutkintaa tai korruptiivista toimintaa. Ainoastaan yhdessä jutussa oli mukana korruptioaspekti. Muistan erittäin hyvin Keskusrikospoliisin komisario ja sittemmin kansanedustaja Sulo Aittoniemen ja hänen Noppa-yhtiöihin liittyneen rikostutkimuksensa 80-luvulta poliitikkojen ja virkamiesten korruptiosta, jossa hän huomasi asuneensa ”liian isoille varpaille”. Se tutkimus loppui niihin varpaisiin.

Suomessa on lähinnä sellaista korruptiivista toimintaa, jossa luottamusverkostoa hyväksi käyttäen tehdään toisille rahanarvoisia palveluksi. Näiden rakennelmien osalle Suomessa pykälät ovat kirjoitettu siten, että oikeudessa pitävän näytön kerääminen on hankalaa. Usein vielä käytännössä edellytetään lahjonnan ja korruptiotarkoituksen tunnustusta, että saadaan riittävä näyttö, miksi toimiin oli ryhdytty. On tapauksia, jotka oikeus- ja etikkatieteen asiantuntijoiden mukaan vaikuttavat selvältä korruptiiviselta toiminnalta, mutta jotka jäävät oikeudessa tuomitsematta näytön puutteessa.

Suomessa korruptiivisen toiminnan tutkimukset lähtevät yleensä julkisen sanan tutkivan journalismin aloitteesta. Osin tämä johtuu siitä, että poliisi voi aloittaa vasta esitutkinnan, jos on syytä epäillä rikoksen tapahtuneen. Suomessa poliisi ei voi tutkia asioita ilman rikosepäilyä. Myös poliisin mahdollisuus kerätä tietoa ilman rikosepäilyä on rajattu tiukasti, jolloin ainoa vaihtoehto nykyisin on journalistiset keinot.

Olen toiminut ulkomailla kouluttamassa näiden maiden viranomaisia korruption vastaisissa toiminnoissa. Suomen tilanteesta lähtien tuntuu tutulta Jordania, jossa olin kehittämässä ja kouluttamassa Jordanian Anti-Korruptio Kommissiota EU-rahoitteisella projektilla korruption vastaiseen toimintaan. Suomen tapa lahjoa muistuttaa hyvin paljon Jordaniassa oleva tapaa nimeltä Wasta, jossa kyse eräänlaisesta vaikuttamistavasta tai välittäjästä korruptiivisessa toiminnassa. Suomessa samaa asiaa kutsutaan Hyvä Veli -verkostoksi, Jordaniassa taas taustalla on nepotistisesti suvut ja klaanit.

Muistan nuoruudesta hyvin Espoon rakentamisen ajan puheet siitä, miten aluerakentajille annettiin aluerakennussopimuksia, jota vastaan poliitikot saivat korvaukseksi kiertokautta rahaa ja palveluita. Tätä kokonaisuutta ei ole koskaan tutkittu.

Nyt on aika laittaa suomalainen poliittinen päätöksen tekeminen uuteen uskoon ja lopettaa meillä ole Hyvä Veli -verkoston mahdollisuus vaikuttaa enää päätöksiin. Otetaan käyttöön Liike Nyt -vaikuttamismalli, kuullaan ihmisiä ennen päätöksiä.

Minä ja nuoret

Minulle nuorten asiat ovat lähellä, koska perheeseemme kuuluu neljä aikuista nuorta. Olen seurannut heidän elämänsä taivalta erilaisia aikoja, mutta se heitä yhdistää, että he katsovat tulevaisuuteen ehkä eri tavalla kuin me aikoinaan. Meillä ei ollut vastaan kaltaisia epävarmuuksia tulevassa elämässä näkyvissä.

Ilmastonmuutokseen liittyvä uutisointi on vakava asia meille kaikille, mutta erityisesti nuorille, koska tulevat elämään sen tulevaisuuden, jonka me heille luomme. He tekevät tämän kaiken tiedotuksen perusteella ratkaisunsa tulevaisuudestaan. Meillä täytyy olla sellainen vastaus ja suunnitelma, jolla voimme palauttaa nuorten uskon omaan ja heidän jälkeisten sukupolviensa tulevaisuuteen.

Siksi ilmastonmuutokselle on tehtävä nyt myös meidänkin jotain, koska myöhemmin se voi olla jo liian myöhään! Tehdään ne suunnitelmat Suomen parhaaksi.

Sinä ja joukkoistamisesta

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta on jo vuonna 2012 tehnyt selvityksen demokratian joukkoistamisessa. Vuosina 2011-2015 tulevaisuusvaliokunnan edelläkävijän roolia ja näkemysvaltaa oli pyritty vahvistamaan hallituskaudella 2011 – 2015 keskittymällä suoraan demokratiaan, joukkoistamiseen, uuteen viestintään ja sosiaalisen median hyödyntämiseen perinteisten toimintatapojen ohella. Onko muutosta kuitenkaan tapahtunut?

Tulevaisuusvaliokunnan mietinnön alkupuheessa kuvaillaan, kuinka joukkoistaminen on kuin sateenvarjo, jonka alle mahtuu kirjo erilaisia toteutuskeinoja. Kansalaiset voidaan kutsua ideoimaan, keskustelemaan, kehittämään ja toteuttamaan päätöksiä, jotka aiemmin ovat olleet valikoidun päättäjä- ja asiantuntijaeliitin kotikenttää.

Kerron esimerkin poliisitoiminnasta ja joukkoistamisesta, jotta saat käsityksen, miksi kansanedustaja tarvitsee joukkoistamista,

Poliisi on aina käyttänyt eräänlaista joukkoistamista eli yleisön apua suorittaessaan tehtäviään. Tosin sitäei ole kutsuttu joukkoistamiseksi ja edes tunnistettu tätä. Jos ajatellaan Suomea, niin meillä on nyt noin 7200 poliisia virassa. Tämä on erään henkilöresurssien käytön laskutoimituksen mukaan noin hieman vain noin 100 poliisipartiota kentällä yhtä aikaa – koko Suomessa. Tästä syystä poliisi joutuu joukkoistamaan omaa toimintaansa yhteisölle, koska poliisit itse eivät voi kaikkea havaita eikä puuttua järjestyshäiriöihin tai rikoksiin ilman ihmisten ilmoituksia edes välttävästi.

Lisää poliisin tekemästä työstä, poliisin joukkoistamista tapahtuu ennen järjestyshäiriötä tai rikosta, pyydetään valvonnan tarpeesta tietoja yhteisön asukkailta. Joukkoistaminen ilmenee myös järjestyshäiriön tai rikoksen tapahtuessa poliisille tulee siitä ilmoitus hätäkeskuksen kautta. Rikoksen tapahduttua poliisi kerää silminnäkijöiltä tietoja rikokseen liittyvistä havainnoista tai tuntomerkkejä rikoksen tekijöistä. Poliisi voi, tiukasti määriteltynä, hakea pakosalla olevaa rikoksentekijää julkisella kuvallisella etsintäkuulutuksella. Interpol on käyttänyt lapsipornotutkinnassa jo laajasti joukkoistaimista hyödykseen esimerkiksi kuvien taustojen tunnistamisessa ja tästä on hyviä kokemuksia.

Tästä samasta asiasta on kyse, kansanedustajia on 200 henkeä eduskunnassa ja he tarvitsevat samalla tavalla kuin poliisiorganisaatio, jatkuvaa tietoa siitä, miten heidän ympärillään halutaan yhteiskuntaa kehittää. Neljän vuoden sykli ei enää riitä, vihjeiden ja havaintojen tulee saavuttaa kohteensa joka päivä. Ja näiden tulee olla velvoittavia.

Tilanne on nyt vuonna 2019 yhä huono, poliittisen päätöksenteon prosesseja ei ole avattu, päätökset tehdään edelleen kabineteissa ja neuvotteluhuoneissa pienissä piireissä tehtäviä päätöksiä. EN voi olla mainitsematta SOTE-kokonaisuutta, vielä ennen romuttumistaan se oli ainoa hyvä ja toimiva ratkaisu, mutta nyt mikään puolue ei enää pidä tuota mallia hyvänä. Tämän haluan muuttaa ja siksi minäkin olen Liike Nyt-yhteisön kansanedustajaehdokkaana.

“Suomalaista demokratiaa tulee kehittää nykyaikaisen digitalisaation mahdollistamilla tavoilla; nettiäänestyksillä, live-keskusteluilla, edustajien tapaamisilla, ja muilla digitaalisten innovaatioiden etsinnällä. Tapa, jolla päätöksiä tehdään, tulee olla tätä päivää ja teknologiaa.” – Lainaus kotisivuiltani jukkakarhu.fi

Etätyö on ilmastoteko – Etätyönteosta ilmastopolitiikkaa

Mielestäni etätyö tulee ottaa ilmaston muutoksen hallinnassa meillä Suomessa yhdeksi keinoksi vähentää hiilidioksidipäästöjä. Tässä on valtion ja kunnan hallinnoilla mahdollisuus olla etulinjassa esimerkin näyttäjänä. Yritykset voivat osallistua, voidaan muodostaa kilpailu kokonaisetätyöpäivien määrästä tai suhteellisesta osuudesta.

Suomen tulisi yhtenä keinona pyrkiä vähentämään ilmastolle haitallisia päästöjä edistämällä etätyön mahdollisuuksia työelämässä. Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Ville Helminen on todennut SYKEn sivuilla, että jopa 75 prosenttia työmatkakilometreistä kuljetaan henkilöautolla, joten etätyössä on merkittävä potentiaali liikenteen ilmastopäästöjen vähentämiseen. Etätyö on ilmastoteko.

Suomessa on vietetty Kansallista etätyöpäivää jo vuodesta 2011. Suomen ympäristökeskuksen mukaan etätyö vaikuttaa niin työhyvinvointiin kuin liikenneturvallisuuteen, sillä työmatkaliikenteen vähentyessä vähentyvät myös liikenneruuhkat ja liikenne toimii sujuvammin. Silti liian moni työnantaja jättää tämän mahdollisuuden käyttämättä.

Tilastokeskuksen (2015) vuoden 2015 tilaston mukaan suurimmat määrät asuinkuntansa ulkopuolella töissä käyvistä olivat Ahvenanmaalla 49,8%, Kanta-Hämeessä 43,1% ja Uudellamaalla 41,3% työssäkäyvistä. Findikaattorin (2015) mukaan keskimääräinen suomalaisen työmatka on 14 kilometriä. Työmatkojen keskipituus on kuitenkin 1,5-kertaistunut vuodesta 1990 lähtien. Findikaattorin mukaan tämä johtuu pääasiassa kolmesta tekijästä: työssäkäyntialueiden laajentumisesta, kaupunkiseutujen välisten työmatkojen lisääntymisestä sekä työpaikkojen erikoistumisesta.

Suomen ympäristökeskuksen ja Trafin mukaan etätyöskentely voisi vähentää työmatkaliikenteestä aiheutuvia kasvihuonepäästöjä jopa seitsemällä prosentilla.

Sisäinen turvallisuus ja poliisi

Suomen sisällä turvallisuuden hoitaa poliisi. Poliisille kuuluvat asiat hoidetaan sillä henkilömäärällä joka on käytettävissä.

Kun käymme ulkomailla, huomaamme useissa maissa olevan erilaisia poliisiyksiköitä. On santarmeja, kaupungin poliiseja, satama poliiseja ja kansallisia poliiseja tai finassipoliiseja. Suomessa nämä kaikki asiat kuuluvat saman ja yhden kansallisen ja valtion rahoittaman poliisin hoidettavaksi. AIkaisemmin Suomessa oli kaupunkien rahoittamien poliisilaitoksien ja valtion rahoittamien nimismiespiirien poliiseja.

Ulkomailla tekee sen havainnon, että usein poliiseilla on siistit univormut ja he eivät näytä tekevän yhtään mitään, ainoastaan ehkä seisovat yleisöjoukossa ja katselevat tai keskustelevat ihmisten kanssa. Suomessa tätä yleis- tai erityisvalvontaa tehdään huomattavasti vähemmän, koska työ aika ohjautuu tehtävien painosta ja tarpeesta hälytystehtävien hoitamiseen sekä rikostutkintaan.

Jotta Suomessa poliisi pystyisi hoitamaan tehtävänsä suomalaisella tavalla kansalaisten vaatimuksien edellyttämällä tavalla, pitäisi meillä olla enemmän poliiseja, tätä ei kukaan ole kiistänyt enää moniin vuosiin.

Kun itse aloitin poliisityöt vuonna 1981, silloin kaikki tehtävät pyrittiin ja melko usein voitiin hoitaa, oli sitten kyse rikostutkinnasta tai hälytystehtävistä. Toki ns. pimeät jutut, joissa ei ole mitään tietoa rikoksen tekijästä, jäivät usein selvittämättä, mutta niitä pyrittiin selvittämään.

Meillä Suomessa turvallisuuden ylläpitäminen on yhä suuremmassa määrin siirtynyt yksityiselle turvallisuusalalle eli vartioimisliikkeille. Vartioimisliikkeiden järjestyksenvalvojia toimii jo lain mukaan poliisin tai rajavartiolaitoksen avuksi asetettuna esimerkiksi kauppakeskuksissa ja lentoasemilla sekä vastaavissa paikoissa. Näissä tehtävissä on kyse järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisestä.

Nyt on poliittisen päätöksen paikka, haluaako valtio ylläpitää Suomessa riittävän vahvaa poliisivoimaa, että se pystyy uskottavasti ja todella selviytymään muuttuvan turvallisuusympäristön ja kansalaisten vaatimuksista? Jos ei, niin onko tällöin syytä tutkia järjestyksenvalvojien toimialueen laajentamista myös kunnan tehtäviin sekä siinä yhteydessä myös kunnallisen yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisessä? Kunta on kuitenkin lähellä kansalaisia ja se voisi ohjata päätöksiä paremmin kuin etäinen keskushallinto tai eduskunta. Nyt kunta voi myös palkata vartijoita tai järjestyksenvalvojia, mutta silloin ei voi olla kyse yleisestä järjestyksestä, joka kuuluu vain poliisille.

Vaalit alkoivat nopeasti

Sote-uudistuksen käsittelyn nopeasta loppumisesta eduskunnassa ja pääministeri Juha Sipilän hallituksen erosta alkoi vaalitaistelu samantien. Sipilä vei hallituspuolueensa oppositioon ja syntyi tilanne, jossa kaikki puolueet ovat oppositiossa eikä hallitusvastuullisena ole enää kukaan. Keskustan vaalitaistelu alkoi heti, koska he olivat ehtineet valmistautua tähän Sipilän päätökseen jo aikaisemmin.

Nyt entisten hallituspuolueiden Juha Sipilä, Petteri Orpo ja Sampo Terho ryhtyvät yhdessä vaatimaan SDP:n Antti Rinteeltä Sote-ratkaisua ja suuntia ennen vaaleja sekä muilla keinoin kampittamaan SDP:n ennustettua vaalivoittoa. Toki he kampittavat myös toisiaan, mutta ehkei niin kovasti. Tämä on Politiikkaa!

Liike Nyt on tuomassa sellaista vaihtoehtoa, jossa halutaan muuttaa tätä poliittista päätöksentekojärjestelmää niin, että asioiden käsittelyn yhteydessä kuullaan myös äänestäjiä nettiparlamentissa. Äänestäjille annetaan päätösvalta asioiden ratkaisuissa ja tämän äänestäjien kannan mukaan pyritään ratkaisuun eduskunnassa.

Mitä Sotelle tapahtuu seuraavaksi, siihen ei taida kukaan osata vastata. Eduskunnan vaalien jälkeisellä istuntokaudella ja uudella hallituksella on runsaasti materiaalia, joka käyttää pohjana. Joidenkin tietojen mukaan Sote-valmisteluihin olisi käytetty 200 miljoonaan euroa. Uskon tämän summan olevan vain osatotuus, jossa ei ole kaikkia kuluja huomioitu. Oma kokemukseni organisaatiomuutoksista, tai kehittämisestä, on se, että niihin kuluu paljon sellaista työaikaa, jota ei kirjata muutosprojektille. Tämä kaikki työ on poissa siitä yleisönpalvelemisesta eli organisaation perustehtävään käytetystä työajasta.

Muistutan nyt siitä, että Liike Nyt on valmistellut oman Sote-mallinsa, joka lähtee olemassa olevan palvelutuotannon kehittämisestä pienin askelein.

Puolue-edustaja vai kansanedustaja

Ehdokasjulkaisutilaisuus Liike Nyt -toimistolla

Kumpaa sinä haluaisit äänestää? Kun nyt kuuntelee uutisia eduskunnasta ja sen ryhmäkurista sekä vihoviimein kokousteknisistä tempuista valiokunnassa, niin en voi olla tulematta siihen johtopäätökseen, että salissa istuu valtaosaltaan puolue-edustajia, vaikka siellä pitäisi istua kansanedustajia.

Jotta puolue-edustaja menestyisi ja voisi hyvin sekä saisi parempia tehtäviä ja muita vastuita puolueeltaan, niin hänen täytyy noudattaa puoluejohtajan sekä ryhmän päätöksiä esille tuleviin asioihin, vaikka se olisi hänen ja hänen kannattajiensa kannan vastainen. Ja jos puolue-edustaja haluaa asettua uudelleen ehdolle, hänen tulee olla nöyrä ja suostuvainen puolue-elimille, jotta hänet asetetaan ehdolle

Liike Nyt -kansanedustajaehdokkaat keräävät kukin omat valitsijayhdistyksensä kannattajat, vähintään 100 henkeä, joten heillä on jo kannatusta. Puolueet asettavat omilla päätöksillään omat ehdokkaansa, näiden puolue-ehdokkaiden ei tarvitse vakuuttaa kuin puolueensa johtajat päästäkseen ehdokasluetteloon.

Ja Liike Nyt -yhteisön edustajat sitoutuvat vain kahteen kauteen, heistä ei tule poliitikkoja. Ja emme ole puolue, olemme yhteisö ja yhdistys! Me kaikki Liike Nyt kansanedustajaehdokkaat olemme ja haluamme olla oman alamme asiantuntijoita, jotka haluamme antaa oman alamme asiantuntemusta yhteisten asioiden hoitoon.

Liike Nyt -yhteisö haluaa muuttaa poliittisen päätöksenteon tapaa, hajottaa Hyvä Veli -verkostoa ja tuoda ihmisille kuukausittain tapahtuvan vaikuttamisen eduskunnassa tehtäviin päätöksiin internetin kautta tehtävillä kyselyillä.

Minulle tärkeää on turvallisuus, koska olen entinen poliisi, olen nähnyt 37 vuotta kestäneen työni kautta sen, että turvallisuusympäristö on muuttunut. Haluan ajaa sitä, että jokaisella on oikeus henkilökohtaiseen taloudelliseen, henkiseen ja fyysiseen turvallisuuteen.