Sinä ja joukkoistamisesta

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta on jo vuonna 2012 tehnyt selvityksen demokratian joukkoistamisessa. Vuosina 2011-2015 tulevaisuusvaliokunnan edelläkävijän roolia ja näkemysvaltaa oli pyritty vahvistamaan hallituskaudella 2011 – 2015 keskittymällä suoraan demokratiaan, joukkoistamiseen, uuteen viestintään ja sosiaalisen median hyödyntämiseen perinteisten toimintatapojen ohella. Onko muutosta kuitenkaan tapahtunut?

Tulevaisuusvaliokunnan mietinnön alkupuheessa kuvaillaan, kuinka joukkoistaminen on kuin sateenvarjo, jonka alle mahtuu kirjo erilaisia toteutuskeinoja. Kansalaiset voidaan kutsua ideoimaan, keskustelemaan, kehittämään ja toteuttamaan päätöksiä, jotka aiemmin ovat olleet valikoidun päättäjä- ja asiantuntijaeliitin kotikenttää.

Kerron esimerkin poliisitoiminnasta ja joukkoistamisesta, jotta saat käsityksen, miksi kansanedustaja tarvitsee joukkoistamista,

Poliisi on aina käyttänyt eräänlaista joukkoistamista eli yleisön apua suorittaessaan tehtäviään. Tosin sitäei ole kutsuttu joukkoistamiseksi ja edes tunnistettu tätä. Jos ajatellaan Suomea, niin meillä on nyt noin 7200 poliisia virassa. Tämä on erään henkilöresurssien käytön laskutoimituksen mukaan noin hieman vain noin 100 poliisipartiota kentällä yhtä aikaa – koko Suomessa. Tästä syystä poliisi joutuu joukkoistamaan omaa toimintaansa yhteisölle, koska poliisit itse eivät voi kaikkea havaita eikä puuttua järjestyshäiriöihin tai rikoksiin ilman ihmisten ilmoituksia edes välttävästi.

Lisää poliisin tekemästä työstä, poliisin joukkoistamista tapahtuu ennen järjestyshäiriötä tai rikosta, pyydetään valvonnan tarpeesta tietoja yhteisön asukkailta. Joukkoistaminen ilmenee myös järjestyshäiriön tai rikoksen tapahtuessa poliisille tulee siitä ilmoitus hätäkeskuksen kautta. Rikoksen tapahduttua poliisi kerää silminnäkijöiltä tietoja rikokseen liittyvistä havainnoista tai tuntomerkkejä rikoksen tekijöistä. Poliisi voi, tiukasti määriteltynä, hakea pakosalla olevaa rikoksentekijää julkisella kuvallisella etsintäkuulutuksella. Interpol on käyttänyt lapsipornotutkinnassa jo laajasti joukkoistaimista hyödykseen esimerkiksi kuvien taustojen tunnistamisessa ja tästä on hyviä kokemuksia.

Tästä samasta asiasta on kyse, kansanedustajia on 200 henkeä eduskunnassa ja he tarvitsevat samalla tavalla kuin poliisiorganisaatio, jatkuvaa tietoa siitä, miten heidän ympärillään halutaan yhteiskuntaa kehittää. Neljän vuoden sykli ei enää riitä, vihjeiden ja havaintojen tulee saavuttaa kohteensa joka päivä. Ja näiden tulee olla velvoittavia.

Tilanne on nyt vuonna 2019 yhä huono, poliittisen päätöksenteon prosesseja ei ole avattu, päätökset tehdään edelleen kabineteissa ja neuvotteluhuoneissa pienissä piireissä tehtäviä päätöksiä. EN voi olla mainitsematta SOTE-kokonaisuutta, vielä ennen romuttumistaan se oli ainoa hyvä ja toimiva ratkaisu, mutta nyt mikään puolue ei enää pidä tuota mallia hyvänä. Tämän haluan muuttaa ja siksi minäkin olen Liike Nyt-yhteisön kansanedustajaehdokkaana.

“Suomalaista demokratiaa tulee kehittää nykyaikaisen digitalisaation mahdollistamilla tavoilla; nettiäänestyksillä, live-keskusteluilla, edustajien tapaamisilla, ja muilla digitaalisten innovaatioiden etsinnällä. Tapa, jolla päätöksiä tehdään, tulee olla tätä päivää ja teknologiaa.” – Lainaus kotisivuiltani jukkakarhu.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *